Torchlight - tappamisen tylsyys

Torchlight (2009)

Statuspäivityksenä

Suoraviivaisena toimintaroolipelinä hyvin toimiva mäiskintä, jonka vetovoima perustuu loputtomaan hirviöiden lahtaamiseen ja kokemustasojen sekä aseistuksen keräilyyn. Kuulemma läheistä sukua Diablolle, kuka ikinä hän lieneekään.

Viihdekäyttäjälle

Mitä voisi sanoa "roolipelistä", joka keskittyy lähes täysin hahmon kehittämiseen ja parempien aseiden ja varusteiden hankkimiseen hirviöitä lahtaamalla. 10+ tunnin pelistä juonen kuljetukseen kuluu alle 5 minuuttia. Ja kun tarina on paukutettu läpi, voi aina jatkaa syvemmälle ja syvemmälle loputtoman luolaston uumeniin.

En ole koskaan pelannut Diabloa. Kerran katsoin vierestä vartin ja se riitti. Näin pelialan ammattilaisena päätin, että tarvitsen myös kokemuspisteet toimintaroolipelien pelaamisesta. Sattumalta Steamin verkkokauppa tarjosi Torchlightia halvalla, joten päätin sen ostaa. Pelasin tarinan läpi ja ihmettelin, olinko ohittanut jotain, koska peli tuntui totaalisen ontolta. Pelasin sen läpi toisenkin kerran ja totesin, että onttohan se on. Olen käyttänyt 40 tuntia peliin, josta en juurikaan pidä, mutta haluan ymmärtää, miksi kyseinen genre on niin suosittu. En aio käyttää toista mokomaa, vaikka ymmärrystä ei löytynyt edes loppumattoman luolaston syövereistä.

Torchlight on pelinä äärimmäisen itseään toistava. Koluttavat luolastot on koostettu valmiista palikoista, joiden asettelua muutellaan hieman kerroksesta toiseen. Kaikki hirviöt kaatuvat samalla, maanisen hakkaamisen metodilla. Suurin osa löydetyistä kamoista menee suoraan myytäväksi, jotta voisi ostaa jotain uniikkia (joka ei oikeasti ole uniikkia). Tietysti suurin osa kaikista peleistä on yhtä lailla toistuvia, mutta Torchlightissa pelattavuuden peruselementtejä ei juurikaan varioida. Yleensä kuitenkin yhdellä simppelillä toiminnolla voi saavuttaa erilaisia tavoitteita, mutta Torchlightissa on vain yksi tavoite: tapa kaikki.

Itse koin toistuvuuden pelin suurimpana ongelmana. Toisella läpipeluukerralla päätin tutkia loppumatonta luolastoa - tasolle 50 pääsemisestä saa Steam achievementin. Jossain 30+ tason tietämillä kyllästyin samojen mörköjen lahtaamiseen. Luulisi, että syvemmälle mentäessä vastaan tulisi uusia hirviöitä edes silloin tällöin. Mutta jos tällaista tapahtuu, sitä tapahtuu oman kärsivällisyyteni suhteen aivan liian harvoin. 20 tasoa samaa on 15 tasoa liikaa.

Graafisesti peli on kyllä ihan nätti. Se on tarkoituksella tehty kevyeksi, jotta se pyörisi myös vanhemmilla ja hitaammilla koneilla - mahdollisesti myös mobiililaitteilla. Toiminta on jouhevaa ja kontrollit selkeitä. Teknisesti Torchlight on siis varsin hyvä suoritus. Se on ilmeisesti myös hyvä pelillinen suoritus omassa sarjassaan. Itse en vain edelleenkään ole kyseisen toimintaroolipeligenren ystävä. Jos tykkäsit Diablosta tai vastaavista peleistä, Torchlightia kannattaa kokeilla. Baldur's Gaten faneille pelikokemus saattaa osoittautua turhan ohueksi.