Lego Star Wars - palikoiden taistelu

Lego Star Wars - The Complete Saga

Statuspäivityksenä

Hauska versio vanhasta, tutusta tarinasta. Kokonaisuus kompastelee pahasti kameraongelmiin ja kenttäsuunnittelun lapsuksiin.

Viihdekäyttäjille

Voinen melko turvallisin mielin ounastella, että sinä, rakas lukijani, tunnet Tähtien sodan ainakin ilmiönä. Luultavasti olet myös nähnyt ainakin muutaman kuudesta virallisesta elokuvasta, joten tyydyn toteamaan Lego Star Warsin kertovan elokuvien tarinan uudelleen pienillä humoristisilla höysteillä. Tuo eeppinen tarina perhesuhteiden mutkikkuudesta ja sisarusrakkaudesta on vetänyt syvät viiltonsa länsimaisen populaarikulttuurin pehmeään lihaan, eivätkä arvet parane koskaan. Lisäksi voinen turvallisesti arvella, että Lego-palikoiden periaate on tuttu, joten ei siitä sen enempää.

Lego Star Wars on vahvasti toimintapainotteinen seikkailupeli, jossa pelaaja ohjaa Tähtien sodasta tuttuja sankareista elokuvien keskeisillä tapahtumapaikoilla ja vähän muuallakin. Pelaajan ryhmään kuuluu yleensä kahdesta kuuteen sankarimatkailijaa, joiden välillä pelaaja voi vapaasti vaihdella ohjaamaansa hahmoa. Hahmoja on muutamaa perusmallia, joilla on erilaiset ominaisuudet, esimerkiksi pienet hahmot mahtuvat ryömimään pienistä luukusta, kun taas jedit voivat käyttää Voimaa ongelmien ratkaisemiseen.

Pelaaminen koostuu enimmäkseen juonen mukaisten paikkojen läpi etenemisestä ja ehkä hieman liian runsaasta pahuuden voimia vastaan taistelemisesta. Aika usein vastaan tulee yksinkertaisia pulmia, joissa täytyy etsiä kenttään piilotetut Lego-palikat, joista saa rakennettua etenemisen mahdollistavan välineen, esimerkiksi portaat tai AT-kävelijän. Pulmat eivät ole ainakaan aikuiselle pelaajalle kovinkaan haastavia, eikä pienoiselta puutumiselta taistelujen ja rakentelun kanssa voi välttyä.

Kuten Lego Indiana Jonesissa, myös Star Warsissa parasta on huumori. Välianimaatiot ja myös pelin sisäiset pienet vitsit ovat usein jopa hauskoja, yleensä vähintäänkin hyväksyttäviä. Koska pelissä ei voi varsinaisesti kuolla, on koko kokemus letkeän rento - paitsi niinä hetkinä, kun kenttäsuunnittelun pienet lapsukset ja suorastaan helvetin huonosti toimiva kamera tekevät pelistä lähinnä satunnaista hypähtelyä vastaavaa mättähältä mättähien väliin putoilua. Suosittelenkin peliä opetusmateriaaliksi kaikille pelintekijöille esimerkkinä puolivillaisen toteutuksen turhauttavuudesta. Muut, arvioikaa faniutenne aste tarkkaan ennen kuin ryntäätte pelikauppaan. Maailmassa on tarjolla parempiakin toimintapelejä, alkaen jo mainitusta Lego Indiana Jonesista.

Friikeille ja maanikoille

Kuten jo mainitsin, Lego Star Wars ei pärjää Lego Indiana Jonesille. Tarinassa olisi potentiaalia vaikka mihin, mutta pelisuunnittelullisesti Tähtien sota on selkeästi raakileempi kuin Hattupää-Han. Useissa kentissä pelaaja saattaa vahingossa kävellä kuolemaansa koska pelin kamera on päin persettä, tai jossain kaiteessa sattuu olemaan aukko odottamattomassa kohdassa. Hyppyjen tähtääminen ilman kunnon stereonäyttöteknologiaa on liian usein puhdasta arpomista. Lisäksi varsinkin loppupään kentissä oman ryhmän koko on niin suuri, että kavereiden parveilusta on suorastaan pelillistä haittaa.

Mutta ei peli kuitenkaan täyttä sekudaa ole. Lucas Arts on nerokkaasti lisännyt pelin uudelleenpeluuarvoa sijoittamalla jokaiseen kenttään lukuisia paikkoja, jonne tarinamoodin hahmoilla ei pääse. Indiana Jonesin kanssa vastaava toiminta sai minut hinkkaamana peliä niin paljon, että läpäisyprosentti huitelee jossain 98% korvilla. Star Warsin ongelmat ovat niin perustavaa laatua, että luultavasti en innostu vastaavaan suoritukseen, vaan suuntaan ennemmin kohti uusia vastoinkäymisiä Lego Tylypahkan suunnalla.